Ensiauto valitaan kilometrit edellä, ei merkki edellä

Lyhyesti

• Hinta ei lajittele luokan sisällä: puolet kaupoista osuu välille 3 690 €–5 000 €.
• Mittarilukema lajittelee. Viistoperän mediaani on 190 000 km ja farmarin 305 000 km, vaikka hinnat ovat 4 490 € ja 4 290 €.
• Autoliikkeen osuus kaupoista on tässä luokassa 42,9 %, koko markkinalla 63,2 %: ensiauto ostetaan useimmiten toiselta ihmiseltä.

Summa lyödään lukkoon ennen ensimmäistä ilmoitusta

Ensiauton budjetti on kaksi lukua eikä yksi. Ensimmäinen on se, mitä autosta maksetaan kerran. Toinen on se, mitä auto maksaa joka kuukausi sen jälkeen. Ensimmäinen auto ostetaan Suomessa tavallisesti 3 000–5 999 euron haarukasta, ja siellä ostohinta on kapeampi päätös kuin ostaja odottaa: puolet kaupoista osuu välille 3 690 €–5 000 € ja mediaanihinta on 4 390 €. Tuhannen euron lisäbudjetti ei siis siirrä ostajaa parempaan autoon vaan saman luokan yläreunaan.

Se toinen luku on se, joka yllättää. Ajoneuvovero juoksee päivä kerrallaan riippumatta siitä, ajetaanko autolla lainkaan, ja muusta kuin bensiiniautosta maksetaan perusveron päälle käyttövoimaveroa. Traficomin mukaan henkilöauton käyttövoimavero on dieselillä 5,5 senttiä päivässä jokaista alkavaa 100 kilogrammaa kohti, eikä bensiinillä toimivasta autosta sitä peritä lainkaan. Liikennevakuutus on pakollinen, ja Traficomin mukaan se on hankittava ennen kuin auto siirtyy uuden omistajan nimiin. Näiden päälle tulevat renkaat, katsastus ja se korjaus, jota kukaan ei osaa budjetoida etukäteen.

Valinnanvarasta ei ole tässä hinnassa puutetta, ja se on osa ongelmaa. Kuukauden aikana luokassa vaihtaa omistajaa 8 380 autoa, 15,1 % kaikista käytetyn auton kaupoista Suomessa, ja niiden joukossa on 671 eri mallia. Kun vaihtoehtoja on satoja ja hinnat ovat kaikki samassa haarukassa, valinta ei kaadu tarjonnan puutteeseen vaan siihen, ettei ostajalla ole mitään perustetta karsia.

Järjestys alkaa summasta yhdestä syystä: se on ainoa päätös, joka ei kestä auton näkemistä. Kun raja kiinnitetään vasta koeajon jälkeen, se joustaa ylöspäin, ja jousto menee poikkeuksetta ostohintaan eikä siihen, mikä autossa ensimmäisenä kuluu. Tässä luokassa ostohinta on kuitenkin se päätös, joka muuttaa autoa kaikkein vähiten. Seuraava päätös muuttaa sitä eniten.

Kilometri on se hinta, jota ilmoituksessa ei lue

Toinen päätös on kilometriraja, ja se tehdään ennen kuin yhtäkään mallia on katsottu. Syy näkyy heti, kun luokan ostetuimmat mallit asetetaan rinnakkain: hinnat ovat käytännössä samat, lukemat eivät ole lähelläkään toisiaan. Ford Fiesta vaihtaa omistajaa 4 899 eurolla ja 151 687 kilometrin lukemalla, Mercedes-Benz E 4 200 eurolla ja 433 000 kilometrin lukemalla. Kalliimmassa autossa on siis vähemmän ajettua matkaa, ja ero on satojatuhansia kilometrejä.

Ero ei ole yksittäistapaus vaan luokan rakenne. Koko luokan mittarilukeman mediaani on 268 100 km, kun koko käytetyn auton markkinalla se on 188 000 km. Vuosimallin mediaani on 2008, markkinalla 2014. Kolmen ja kuuden tuhannen euron välistä ei siis osteta halvempaa autoa vaan vanhempaa ja enemmän ajettua, ja juuri siksi hinta ei kelpaa lajitteluperusteeksi: se on käytetty loppuun jo siinä, kun luokka valittiin.

Sama asia näkyy jokaisella luokan ostetuimmalla mallilla. Volkswagen Golf on luokan ostetuin 299 kaupallaan, ja sen mittarilukeman mediaani on 236 000 km. Audi A4 maksaa vähemmän, 4 000 €, mutta on ajanut selvästi enemmän: 328 709 km. Kun raja on päätetty etukäteen, tällainen rivi karsiutuu itsestään eikä sitä tarvitse perustella itselleen ilmoituksen äärellä. Ilman rajaa se on aina houkutteleva, koska hinta näyttää oikealta.

Kilometriraja kannattaa asettaa numerona eikä tunteena, koska tunne kalibroituu siihen, mitä ilmoituksissa näkyy. Kun joka toisessa vaihtoehdossa on yli neljännesmiljoona kilometriä, kolmensadantuhannen lukema alkaa parissa illassa näyttää tavalliselta. Numerolla kirjoitettu raja ei liu'u samalla tavalla, ja se on ainoa syy kirjoittaa se ylös ennen kuin hakua on avattu.

Vanhempi auto lakkaa jossain vaiheessa olemasta halvempi

Kolmas raja on ikä, ja se asetetaan heti kilometrirajan perään, koska nämä kaksi lukua liikkuvat yhdessä. Luokan sisällä hinta laskee vuosimallin mukana vain tiettyyn pisteeseen asti. Vuosimallin 2015 auton mediaanihinta on 4 999 €, vuosimallin 2011 auton 4 500 € ja vuosimallin 2007 auton 4 000 €. Sen jälkeen käyrä pysähtyy: vuosimallin 2001 auto maksaa saman 4 000 €, ja vuosimallin 1990 auton mediaanihinta on 4 050 €, eli enemmän kuin yksitoista vuotta uudemman.

Mittarilukema ei kuitenkaan pysähdy siinä, missä hinta pysähtyy. Vuosimallin 2015 auton lukeman mediaani on 200 000 km, vuosimallin 2011 auton 257 000 km ja vuosimallin 2001 auton 320 000 km. Ostaja, joka etsii säästöä menemällä yhä vanhempaan autoon, saa jossain vaiheessa pelkkiä kilometrejä ilman hinnanalennusta. Käytännössä luokan alaraja tulee vastaan noin 2000-luvun puolivälissä.

Ilmiölle on yksinkertainen syy. Näissä hinnoissa auton arvoa ei enää määrää ikä vaan se, mitä autosta on jäljellä: onko se katsastuskunnossa, onko siinä renkaat ja kulkeeko se. Vuosimalli lakkaa siis vaikuttamasta hintaan samassa kohdassa, jossa se lakkaa kertomasta auton kunnosta. Yksittäisissä malleissa sama katkos voi olla vielä jyrkempi, ja silloin hintakäyrään jää suoranainen aukko.

Tästä seuraa ikäraja, joka on helppo asettaa: vanhin vuosimalli, jota kannattaa katsoa, on se, jonka jälkeen hinta ei enää laske. Sitä vanhemmasta autosta ei makseta vähemmän vaan saman verran, ja vastineeksi tulee lisää lukemaa, lisää ikää ja lisää sitä, mikä autossa on jo kertaalleen korjattu.

Kori ja käyttövoima karsivat enemmän kuin merkki

Neljäs päätös rajaa joukon ennen kuin mallin nimi on edes lausuttu. Korityyppi on luokassa vahvempi erottelija kuin hinta. Viistoperän mittarilukeman mediaani on 190 000 km ja farmarin 305 000 km, vaikka mediaanihinnat ovat 4 490 € ja 4 290 €. Kahdensadan euron hintaero vastaa siis yli sadantuhannen kilometrin eroa ajetussa matkassa, ja sen eron näkee vasta kun korityyppi on kiinnitetty.

Käyttövoima toimii samalla tavalla. Bensiiniauton mittarilukeman mediaani on luokassa 221 900 km ja dieselin 346 968 km, vaikka mediaanihinnat ovat 4 380 € ja 4 390 €. Ero on logiikaltaan selvä: diesel maksaa itsensä takaisin vasta kilometreinä, joten samaan hintaan päätyvä diesel on ehtinyt ajaa enemmän. Bensiini on tässä luokassa myös se, mitä on tarjolla. Sen osuus luokan kaupoista on 58,8 %, kun koko markkinalla osuus on 44,4 %.

Dieselillä on luokassa myös oma laskunsa. Käyttövoimavero juoksee päivittäin riippumatta ajetuista kilometreistä, joten se jakautuu sitä harvemmalle kilometrille mitä vähemmän autolla ajetaan. Ensimmäisen auton vuotuinen ajo on tavallisesti pieni, ja siksi käyttövoima kannattaa ratkaista ennen mallia eikä sen jälkeen.

Sähköauto ei ole tässä hintaluokassa vaihtoehto lainkaan. Sen osuus luokan kaupoista on 0,1 % ja hybridin 0,4 %, kun koko markkinalla sähkön osuus on 10,1 % ja hybridin 6,8 %. Ensiauton ostaja valitsee siis käytännössä bensiinin ja dieselin väliltä, vaikka muualla markkinalla valinta olisi toinen. Se kannattaa tietää ennen kuin hakuun rajaa käyttövoiman, koska väärä rajaus tyhjentää tuloslistan kokonaan.

Korityypeistä yksi puuttuu tästä luokasta lähes kokonaan. Maastoauto on 9,1 % luokan kaupoista, kun koko markkinalla osuus on 20,2 %. Katumaasturi ei siis ole tässä budjetissa vaihtoehto samalla tavalla kuin muualla markkinalla, ja jos sellainen tähän hintaan löytyy, se on ajanut paljon: luokan maastoautojen mediaanilukema on 309 000 km. Sama koskee tila-autoa, jonka osuus on 5,4 %.

Pihakauppa ja liikekauppa ovat eri autoja

Viides päätös on se, keneltä auto ostetaan, ja sekin tehdään ennen hakua eikä sen aikana. Autoliikkeen osuus kaupoista on tässä luokassa 42,9 %, kun koko käytetyn auton markkinalla se on 63,2 %. Ensiauton hintaluokka on siis se, jossa myyjä on useammin toinen yksityishenkilö kuin liike, ja se on päinvastoin kuin markkinalla keskimäärin.

Ero näkyy myös itse autossa. Liikkeen myymän auton mediaanivuosimalli on luokassa 2010 ja mittarilukeman mediaani 242 000 km. Yksityisen myymän auton vastaavat luvut ovat 2007 ja 292 600 km. Hinnoissa ero on 4 890 € ja 4 000 €. Liikkeestä saa siis tässä luokassa keskimäärin kolme vuotta nuoremman ja noin viisikymmentätuhatta kilometriä vähemmän ajetun auton, ja maksaa siitä alle tuhat euroa enemmän.

Myyjätyyppi seuraa ikää niin tarkasti, että sen voi lukea vuosimallista. Vuosimallin 2015 autoista 68,2 % vaihtaa omistajaa liikkeen kautta, vuosimallin 2005 autoista 34,1 % ja vuosimallin 1990 autoista 1,4 %. Mitä vanhempaan autoon ostaja menee, sitä varmemmin vastapuolena on toinen yksityishenkilö. Samalla siirtyy myös tarkistaminen: mitä vanhempi auto, sitä varmemmin kukaan ei ole katsonut sitä läpi ennen ostajaa.

Kumpikaan myyjä ei ole toista huonompi. Kumpikaan ei vain myy samaa autoa.

Valinta kannattaa tehdä ennen hakua, koska se muuttaa sen, mitä haku näyttää. Yksityisen myymä auto on luokassa vanhempi ja enemmän ajettu, joten tiukka kilometriraja karsii yksityisiä ilmoituksia rajummin kuin liikkeen ilmoituksia. Jos raja on tiukka, joukko kutistuu nopeasti liikkeiden valikoimaan. Jos raja on väljä, valinnanvara on suurempi toisin päin.

Koeajolla luetaan paperit, ei pelkkää autoa

Kuudes vaihe on ensimmäinen, jossa katsotaan yksittäistä autoa. Siihen mennessä rajat ovat jo olemassa, joten koeajolla ei enää päätetä siitä, minkä ikäisestä tai minkä kokoisesta autosta on kyse. Päätettävänä on vain se, onko tämä yksilö rajan sisällä sitä, mitä ilmoitus lupaa. Rekisterinumerolla saa esiin rekisteriin kirjatut tekniset arvot ja katsastushistorian, ja ne kannattaa lukea ennen kuin auto nähdään: niiden perusteella koeajolla osaa kysyä oikeat asiat.

Vaihteisto ratkeaa samassa yhteydessä, koska sekin on tässä luokassa kilometrikysymys. Automaattivaihteisen auton mittarilukeman mediaani on 311 000 km ja manuaalin 245 000 km, ja mediaanihinnat ovat 4 500 € ja 4 290 €. Automaatin osuus luokan kaupoista on 36,1 %, kun koko markkinalla osuus on 59,3 %. Tällä rahalla automaatti on siis sekä harvinaisempi että käytännössä aina enemmän ajettu, ja ero näkyy nimenomaan kilometreinä eikä hinnassa.

Rekisteriotteen ja katsastushistorian lukeminen maksaa nolla euroa ja kestää minuutteja.

Ilmoitus kertoo, mitä myyjä autosta ajattelee. Katsastushistoria kertoo, mitä tarkastaja siitä ajatteli, ja se on ainoa kohta, jossa autoa on arvioinut joku muu kuin sen omistaja. Tässä luokassa historiaa on ehtinyt kertyä paljon: vuosimallin mediaani on 2008, joten autolla on takanaan toistakymmentä katsastuskertaa. Toistuvat huomautukset samasta kohdasta kertovat enemmän kuin yksittäinen hylkäys, koska ne kertovat siitä, mitä ei ole korjattu.

Koeajo itsessään on lyhyt työ. Auto lähtee liikkeelle kylmänä, koska kylmäkäynnistys näyttää sen, mitä lämmin moottori piilottaa. Suoralla jarrutetaan kerran kunnolla, epätasaisella kuunnellaan mitä alusta tekee, ja pysäköidessä katsotaan mitä auton alle jää. Sen jälkeen ostaja tietää, kannattaako paperit viedä eteenpäin vai ei. Tässä vaiheessa päätös on jo helppo, koska kaikki muu on päätetty aiemmin.

Seitsemässä päivässä paperit, sen jälkeen vuosi kerrallaan

Kaupan jälkeen aikaa on vähän, ja järjestys on tässä pakollinen eikä valinnainen. Traficomin mukaan omistajanvaihdoksesta on ilmoitettava 7 päivän kuluessa kaupantekopäivästä, ja liikennevakuutus on hankittava ennen ilmoitusta. Vakuutus tulee siis ensin ja ilmoitus sen jälkeen, ei toisin päin. Käytännössä molemmat hoituvat samalla kertaa vakuutusyhtiön kautta.

Katsastus kannattaa merkitä kalenteriin samalla kertaa. Traficomin mukaan henkilöauto katsastetaan ensimmäisen kerran viimeistään neljän vuoden kuluttua käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein, mutta kun käyttöönotosta on kulunut yli kymmenen vuotta, auto katsastetaan vuosittain. Ensiauton kohdalla tämä ei ole poikkeus vaan pääsääntö: luokan vuosimallin mediaani on 2008, joten lähes jokainen tämän hinnan auto on vuosittaisessa katsastuksessa.

Se tarkoittaa yhtä kiinteää menoa vuodessa ja yhtä hetkeä, jossa auton kunto mitataan riippumatta siitä, mitä omistaja siitä ajattelee. Ensimmäinen katsastus oman omistuksen aikana on myös se kohta, jossa selviää, kertoiko ostohetkellä luettu katsastushistoria auton tilan oikein.

Ensimmäinen omistusvuosi kannattaa mitoittaa sen mukaan. Neljä menoa on tiedossa jo kaupantekohetkellä, ja ne kannattaa laskea yhteen ennen kuin hinnasta sovitaan:

• Ajoneuvovero, joka juoksee päivä kerrallaan riippumatta ajetuista kilometreistä.
• Liikennevakuutus, joka on pakollinen ja hankittava ennen omistajanvaihdosta.
• Määräaikaiskatsastus, joka yli kymmenen vuotta vanhalla autolla tulee vuosittain.
• Renkaat, jotka maksetaan kerralla ja useimmiten jo ensimmäisenä syksynä.

Näiden neljän päälle jää vain se, mitä ei voi tietää etukäteen. Nämä neljä voi, ja juuri se erottaa ensimmäisen auton, joka pysyy tiellä, siitä joka seisoo pihassa katsastamattomana.

Ensimmäinen talvi tulee ennen kuin autoon on totuttu

Viimeinen vaihe osuu useimmilla ensimmäiseen syksyyn. Traficomin mukaan talvirenkaita on käytettävä 1.11.–31.3., jos sää tai keli sitä vaatii, ja talvirenkaan pääurien syvyyden on oltava vähintään 3,0 mm. Kesärenkaalla vastaava lakiraja on 1,6 mm. Molemmat ovat vähimmäisvaatimuksia eivätkä tavoitteita, ja alempi luku tarkoittaa rengasta, joka on jo ajettu loppuun.

Ensiauton kohdalla tämä on harvoin teoreettinen kysymys. Kun luokan mittarilukeman mediaani on 268 100 km, auto on ollut useamman omistajan käytössä, ja renkaat on vaihdettu viimeksi sen mukaan, mitä edellinen omistaja piti riittävänä. Rengas on siis se auton osa, jonka kunto kertoo edellisestä omistajasta enemmän kuin ilmoitusteksti.

Pääurien syvyys mitataan uran pohjasta, ei kuvion reunasta, ja mittaamiseen riittää kolikko tai renkaan omat kulumisilmaisimet. Tarkistus kannattaa tehdä molemmilta laidoilta ja renkaan keskeltä, koska epätasainen kuluminen kertoo pyöränkulmista eikä renkaasta. Urasyvyys on samalla ainoa auton kohta, jonka ostaja voi tarkistaa kaupanteossa ilman työkaluja ja ilman myyjän apua.

Renkaat ovat myös se kohta, jossa ensiauton budjetti tavallisimmin pettää. Talvirengassarja tulee maksettavaksi kerralla ja useimmiten samana syksynä kuin auto on ostettu, eli ennen kuin ensimmäistäkään huoltoa on tehty. Kaupanteossa kannattaa siksi kysyä, mitä autossa on renkaina ja mitä sille kuuluu, ja tarkistaa vastaus itse. Urasyvyyden mittaaminen kestää sekunteja ja siirtää neljän renkaan hinnan kauppahinnan puolelle, jos rengassarja on lopussa.

Nuorella kuljettajalla renkailla on vielä toinen merkitys. Liikenneturvan mukaan kaikista henkilöautossa kuolleista ja loukkaantuneista lähes joka neljäs on 15–24-vuotias, ja 17–20-vuotiaiden henkilöauton kuljettajien väestöön suhteutettu kuolemanriski on lähes kaksinkertainen koko väestöön verrattuna. Ensimmäisen auton renkaat eivät siis ole varuste vaan se kohta, jossa ikäryhmän riski ja auton kunto kohtaavat.

Halvin ilmoitus on usein luokan kallein auto

Yksi ansa toistuu tässä luokassa muita useammin. Isot saksalaiset mallit maksavat saman kuin pienet japanilaiset, mutta niiden lukemat ovat toista luokkaa. BMW 530 vaihtaa omistajaa 4 400 eurolla ja 432 000 kilometrin lukemalla, Mercedes-Benz E 4 200 eurolla ja 433 000 kilometrin lukemalla. Sama raha ostaa siis joko keski-ikäisen pikkuauton tai eläkeikäisen ison auton.

Tässä luokassa ostaja ei valitse hintaa vaan sen, mitä hinnan sisällä ostaa: vuosia vai kilometrejä.

Ilmoituksessa nämä kaksi autoa maksavat saman. Käytössä ne eivät maksa.

Väitettä vastaan puhuu se, että isosta autosta saa samalla rahalla enemmän tilaa ja varusteita. Se pitää paikkansa, eikä sitä kannata kiistää. Vastineeksi ostaja saa kuitenkin lukeman, joka on 61,5 % luokan mediaania korkeampi, ja auton kulut seuraavat lukemaa eivätkä hintaa. Ensiauton kohdalla se tarkoittaa, että halvin ilmoitus ja halvin auto ovat kaksi eri asiaa, ja ero niiden välillä maksetaan ensimmäisen omistusvuoden aikana.

Toinen ansa on korityyppi, johon tällä rahalla pääsee vain ikää vastaan. Coupén ja avoauton mediaanivuosimalli on luokassa molemmilla 2001, ja avoauton mediaanihinta on 4 800 €. Kumpikin on siis tässä budjetissa olemassa, mutta vain kahdenkymmenen vuoden takaisena autona. Ensiauton kohdalla se tarkoittaa, että kori on valittu ennen ikää, vaikka järjestyksen mukaan sen pitäisi mennä toisin päin.

Kolmas ansa on se, mitä liikkeet eivät ota myyntiin. BMW 530:n kaupoista 9,1 % tehdään liikkeen kautta ja Mercedes-Benz E:n kaupoista 22,7 %, kun luokassa keskimäärin 42,9 % kaupoista tehdään liikkeen kautta. Kun malli kulkee lähes kokonaan yksityisten välillä, ostajan on tarkistettava se itse: kukaan ei ole tehnyt sitä hänen puolestaan.

Neljä rajaa, jotka on päätetty ennen koeajoa

Järjestys, jossa ensiauto valitaan, tiivistyy neljään rajaan, ja jokainen niistä on päätettävissä ennen kuin yhtään autoa on katsottu:

• Kokonaissumma, joka sisältää veron, vakuutuksen ja renkaat eikä pelkkää ostohintaa.
• Kilometriraja, joka päätetään ennen mallia, koska luokan sisällä hinta ei erottele autoja toisistaan.
• Vanhin vuosimalli, jota kannattaa katsoa. Se tulee vastaan siinä kohdassa, jossa hinta lakkaa laskemasta.
• Korityyppi ja käyttövoima, jotka karsivat joukkoa enemmän kuin merkki karsii.

Kun nämä neljä on päätetty, loppu on tarkistamista. Koeajolla katsotaan yksilö, kaupan jälkeen hoidetaan vakuutus ja omistajanvaihdos, ja ensimmäisenä syksynä tarkistetaan renkaat. Mikään näistä vaiheista ei enää muuta sitä, minkälainen auto tuli ostetuksi. Se ratkesi ennen kuin ensimmäistäkään ilmoitusta oli avattu.

Järjestyksellä on yksi konkreettinen seuraus, joka näkyy vasta jälkikäteen. Kun rajat on kirjoitettu ylös ennen hakua, hakutulos kutistuu muutamaan kymmeneen autoon sadoista, ja jokainen niistä on jo läpäissyt ne ehdot, jotka ostaja itse asetti. Ilman rajoja lista pysyy satojen mittaisena, ja valinta tehdään sen perusteella, mikä ilmoitus sattui olemaan auki silloin kun päätös oli pakko tehdä.

Tarkistuslista ja järjestys eroavat yhdessä kohdassa. Tarkistuslistan kohdat voi tehdä missä tahansa järjestyksessä, ja juuri se on listan tarkoitus. Ensiauton kohdalla järjestys ei ole vapaa, koska jokainen päätös kaventaa seuraavaa: kilometrirajaa ei voi asettaa ennen kuin summa on tiedossa, eikä korityyppiä kannata lyödä lukkoon ennen kuin ikäraja on olemassa. Väärässä järjestyksessä tehtynä samat päätökset johtavat eri autoon.

Siinä on koko järjestyksen syy. Päätökset tehdään silloin, kun mitään konkreettista autoa ei ole vielä näkyvissä, koska siinä vaiheessa niitä ohjaavat luvut eikä yksittäinen ilmoitus.

Katso 3 000–5 999 euron autot