Sähköauton hinta kertoo auton iästä, ei käyttövoimasta

Lyhyesti

• Kaupatun sähköauton mittarilukeman mediaani on 57 000 km ja dieselin 272 475 km.
• Bensiini ja diesel kattavat kolme neljästä kaupasta, sähkö 10,7 %.
• Dieselin mediaanihinta 8 690 € jää bensiinin yläpuolelle, vaikka diesel on ajettu pidemmälle. Luokan myydyimpien joukossa on kaksi pakettiautoa.
• Sähkön myydyimmistä malleista halvin on Tesla Model 3, jonka mediaanihinta on 26 790 €.

Kolme neljästä kaupasta on bensiini tai diesel

Suomen käytetyn auton kauppa ei ole sähköistynyt siinä tahdissa, jossa uusien autojen myynti on muuttunut. Heinäkuussa vaihtoi omistajaa 21 597 bensiiniautoa ja 15 986 dieseliä, eli 42,7 % ja 31,6 % kaikista kaupoista. Sähköauto oli mukana 5 420 kaupassa, mikä on 10,7 % kaikesta. Lataushybridit jäävät 7,8 %:iin ja hybridit 6,8 %:iin. Kaksi vanhinta käyttövoimaa kattaa siis kolme neljästä kaupasta, ja kolme sähköä jollain tavalla käyttävää luokkaa yhteensä jäävät neljäsosaan. Kaupan kohteena oli 1 515 eri mallia, joten valikoima on laaja, mutta se painottuu voimakkaasti kahteen vanhimpaan käyttövoimaan.

Järjestys ei ole yllätys. Käytetyn auton markkina koostuu siitä, mitä joskus on myyty uutena, joten se seuraa uusien autojen myyntiä vuosikymmenen viiveellä. Uutuuksia tälle markkinalle ei tule, vaan sinne valuu se, minkä ensimmäinen omistaja on jo käyttänyt.

Myyjäpuoli jakautuu vakiintuneesti. Autoliikkeet tekivät kaupoista 66,4 % ja yksityiset myyjät 33,6 %, eli kaksi kolmesta autosta vaihtaa omistajaa liikkeen kautta. Hintahaarukka on samaan aikaan leveä: neljännes kaupoista tehtiin alle 3 990 eurolla ja neljännes yli 23 870 eurolla. Saman markkinan sisällä on siis sekä autoja, joiden hinta on muutamia tuhansia euroja, että autoja, joiden hinnalla saisi uuden pienauton.

Kolmen neljäsosan enemmistö ei tarkoita, että markkina olisi pysähtynyt. Se tarkoittaa, että käytetyn auton kauppa mittaa mennyttä uusien autojen myyntiä eikä nykyistä. Tämän vuoden valinnat näkyvät käytettyjen markkinalla vasta seuraavan vuosikymmenen alussa, ja siihen asti bensiini ja diesel pitävät paikkansa yksinkertaisesti siksi, että niitä on liikenteessä eniten. Kiinnostavaa ei siis ole se, kuinka suuri sähkön osuus on, vaan se, minkälaisia autoja kunkin luokan sisällä kaupataan ja millä hinnalla.

Viisi lukua riviä kohti riittää kertomaan, ettei kyse ole viidestä versiosta samasta autosta. Bensiiniauton mediaanivuosimalli on 2009 ja sähköauton 2023. Dieselin mittarilukeman mediaani on 272 475 km, ja sähköauton vastaava luku on siitä runsas viidesosa. Hinta seuraa näitä kahta lukua tarkemmin kuin sitä, mitä auton konepellin alla on: mitä nuorempi ja vähemmän ajettu luokka, sitä kalliimpi se on. Yksi rivi rikkoo säännön puoliksi. Diesel on ajanut pisimmälle mutta maksaa silti bensiiniä enemmän, ja siihen palataan tuonnempana.

Sähkön mediaanihinta on kolminkertainen koko markkinaan nähden

Käytetyn sähköauton mediaanihinta oli heinäkuussa 34 900 € ja bensiiniauton 5 950 €. Koko markkinan mediaani asettuu näiden väliin lukemaan 11 300 €, ja sähkön ero siihen on 208,8 %. Lataushybridi jää 27 890 €:oon ja hybridi 23 790 €:oon. Hintajärjestys noudattaa täsmälleen sitä järjestystä, jossa käyttövoimat ovat tulleet Suomen markkinalle: ikäjärjestys ja hintajärjestys ovat sama järjestys.

Luku on tosi mutta harhaanjohtava. Se ei kerro, paljonko sähköstä joutuu maksamaan, vaan sen, minkä ikäisiä autoja kussakin luokassa on ylipäätään tarjolla.

Ostajan kannalta ero on silti todellinen siinä hetkessä, kun hän seisoo kahden auton välissä. Sähköauton hinnalla saisi useamman bensiinikäyttöisen Golfin, eikä sitä laskutoimitusta voi sivuuttaa. Kysymys ei kuitenkaan ole kahdesta vaihtoehdosta samasta joukosta. Sähköauton hintaan sisältyy se, että auto on kolmivuotias, ja bensiiniauton hintaan se, että auto on seitsemäntoista vuotta vanha ja lähestyy ikää, jossa yksittäinen korjauslasku alkaa ratkaista koko auton kohtalon.

Vertailu koko markkinaan tekee erosta konkreettisen. Neljännes heinäkuun kaupoista tehtiin yli 23 870 eurolla, eli kaupatun sähköauton mediaanihinta ylittää sen rajan, jonka alle jää kolme neljäsosaa kaikista kaupoista. Tyypillinen käytetty sähköauto on siis hinnaltaan markkinan kalleimmassa neljänneksessä, ja lataushybridi on siellä sen rinnalla. Hybridi jää aivan rajan alapuolelle. Toisessa päässä bensiiniauton mediaani jää alle koko markkinan mediaanin mutta ei lähellekään halvinta neljännestä, jonka raja on 3 990 €. Bensiini ei siis edusta markkinan pohjaa, vaikka se on luokista halvin.

Sama ilmiö toistuu jokaisessa hintavertailussa, jossa joukot on rajattu ominaisuudella, joka kulkee käsi kädessä iän kanssa. Käyttövoima on Suomessa juuri tällainen ominaisuus, koska jokainen käyttövoima on tullut markkinalle omana aikanaan eikä yksikään niistä ole ehtinyt levitä tasaisesti kaikkiin ikäluokkiin.

Sähköautoissa kaupataan vuoden 2023 autoja

Kaupatun sähköauton vuosimallin mediaani on 2023. Se tarkoittaa, että tavallisin käytettynä myyty sähköauto on ollut liikenteessä kolme vuotta. Bensiiniautossa sama luku on 2009 ja dieselissä 2012, ja koko markkinan mediaanivuosimalli on 2015. Sähköauto on siis kaupankäynnin kohteena yli vuosikymmenen tuoreempi kuin keskimääräinen Suomessa myyty auto. Lataushybridi ja hybridi asettuvat molemmat vuoteen 2021, eli nekin ovat lähempänä sähköä kuin polttomoottoriluokkia.

Kolmen vuoden ikä ei ole sattuma. Se on työsuhde- ja leasingauton tavallinen kierto: auto tulee liikenteeseen uutena, ajaa sopimuskauden ja siirtyy sen päätyttyä käytettyjen markkinalle. Sähköautoja on Suomessa myyty uutena niin vähän aikaa, ettei niistä ole ehtinyt muodostua toista eikä kolmatta omistajapolvea. Bensiiniautoissa on: vuoden 2009 auto on vaihtanut omistajaa jo useita kertoja, ja jokainen vaihto on kuluttanut hintaa alaspäin. Kun sama auto myydään neljättä kertaa, sen hinnasta on jäljellä murto-osa siitä, minkä ensimmäinen ostaja maksoi.

Bensiiniauton vuosimalli 2009 kertoo toisesta ilmiöstä. Suomessa autot pysyvät liikenteessä pitkään, ja koko markkinan mediaanivuosimalli 2015 tarkoittaa, että puolet kaupatuista autoista on yli kymmenen vuoden ikäisiä. Bensiini on se luokka, johon vanha kanta on kertynyt, koska se on ollut valtakäyttövoima koko sen ajanjakson, jolta autoja on vielä liikenteessä. Kun samassa luokassa on sekä viime vuoden auto että kahdenkymmenen vuoden takainen, mediaani asettuu kauas menneisyyteen. Sähköautoilla ei ole vastaavaa häntää takanaan, eikä se ole hinnoittelun ansio vaan kalenterin seuraus.

Ikä on siis luokan ominaisuus eikä yksittäisen auton. Sähköautoa ei myydä kalliilla siksi, että se on sähköauto, vaan siksi, ettei markkinalla ole vielä vanhoja sähköautoja.

Ikäero näkyy suoraan siinä, mitä autosta saa. Kolmivuotiaassa sähköautossa on takanaan 57 000 km ja kolme talvea. Seitsemäntoistavuotiaassa bensiiniautossa on takana yli kolme kertaa enemmän kilometrejä ja koko se osa elinkaarta, jossa kuluvat osat vaihdetaan ensimmäisen kerran: jakohihna, jarrut, pakoputki ja usein myös vaihteisto. Kun nämä kaksi autoa asetetaan rinnakkain pelkän hintalapun perusteella, vertailussa on kaksi eri tuotetta.

Diesel on ajettu lähes viisinkertaisen matkan sähköautoon nähden

Mittarilukema erottaa luokat vielä jyrkemmin kuin vuosimalli. Kaupatun dieselin mittarissa on mediaanina 272 475 km ja sähköauton 57 000 km. Bensiiniauto asettuu näiden väliin lukemaan 187 000 km, ja koko markkinan mediaani on 176 000 km. Hybridi ja lataushybridi jäävät 77 000 km:iin ja 87 000 km:iin, eli lähemmäs sähköä kuin polttomoottoriluokkia.

Dieselin lukema kertoo siitä, mihin dieseliä on Suomessa ostettu. Se on ollut pitkän matkan ja raskaan kuorman käyttövoima, ja ostaja on valinnut sen nimenomaan ajokilometrien takia: mitä enemmän ajaa, sitä nopeammin dieselin korkeampi hankintahinta ja pienempi kulutus maksavat itsensä takaisin. Kolmensadantuhannen kilometrin lukema ei dieselissä ole poikkeus vaan lähtökohta. Siksi luokan mediaani asettuu sinne, minne bensiiniautoista yltää vain osa, ja siksi dieselin mittarilukema kertoo auton kunnosta vähemmän kuin sen huoltohistoria.

Sähköauton lukema on toinen ääripää. Se ei kerro siitä, että sähköautoja ajettaisiin vähän, vaan siitä, että ne ovat ehtineet olla liikenteessä vasta muutaman vuoden. Sama auto on viiden vuoden kuluttua eri auto myös mittarin osalta, eikä nykyinen lukema ennusta sitä, mihin luokan mediaani asettuu silloin.

Ostajalle nämä lukemat tarkoittavat eri asioita. Sähköauton lukema on pääosin ensimmäisen omistajan jäljiltä, ja auton kuluvista osista suurin osa on vielä alkuperäisiä. Dieselin lukemalla auto on käynyt läpi useita huoltovälejä ja todennäköisesti useamman omistajan, jolloin ratkaisevaa ei ole mittarin luku vaan se, mitä autolle on matkan varrella tehty. Bensiiniauto asettuu tässäkin väliin. Kolme lukua samasta mittarista kuvaavat siis kolmea eri ostotilannetta, eikä niitä voi verrata pelkkinä numeroina.

Hybridien lukemat sijoittuvat väliin johdonmukaisesti. Molemmat luokat ovat vuosimallia 2021, ja niiden mittareissa on 77 000 km ja 87 000 km, mikä vastaa noin viittä vuotta tavanomaista ajoa. Sähköauton lukema on kolmen vuoden tulos ja dieselin neljäntoista vuoden. Kilometrit eivät siis kerro käyttövoimasta juuri mitään ennen kuin ne suhteutetaan siihen, kuinka kauan auto on ollut tiellä. Juuri tämän suhteutuksen ostaja tekee harvoin, koska ilmoituksessa mittarilukema on yksi luku ilman aikayksikköä. Vuodessa ajettu matka erottelee autoja paremmin kuin kokonaislukema, ja sen saa laskettua jokaisesta ilmoituksesta ilman lisätietoja.

Kilometrien ja vuosimallin yhdistelmä on se, mitä hinta oikeasti seuraa. Kumpikaan yksin ei riitä, ja juuri siksi käyttövoimien mediaanihintojen asettaminen rinnakkain antaa ostajalle väärän kuvan siitä, mistä hän on maksamassa.

Sähkön kärjessä on kaksi Teslaa

Luokkien ero näkyy myös siinä, mitkä mallit niissä vaihtavat omistajaa. Sähkön myydyin malli on Tesla Model 3, jolla tehtiin 352 kauppaa mediaanihintaan 26 790 €. Toisena on Tesla Model Y ja kolmantena Polestar 2. Kärkiviisikon halvin on Model 3 ja kallein Skoda Enyaq hintaan 36 900 €, eli koko kärki mahtuu runsaan kymmenentuhannen euron haarukkaan.

1. 1 Tesla Model 3 26 790 € Mediaanihinta352 Kauppaa
2. 2 Tesla Model Y 34 990 € Mediaanihinta327 Kauppaa
3. 3 Polestar 2 32 450 € Mediaanihinta304 Kauppaa
4. 4 Skoda Enyaq 36 900 € Mediaanihinta282 Kauppaa
5. 5 Volkswagen ID.4 29 990 € Mediaanihinta273 Kauppaa

Bensiinin kärki on toinen maailma. Myydyin on Volkswagen Golf 829 kaupalla ja mediaanihinnalla 4 650 €, ja perässä tulevat Ford Focus samalla hinnalla sekä Skoda Octavia hintaan 8 790 €. Listan halvin on Toyota Corolla, jonka mediaanihinta on 3 500 €. Yksikään bensiinikärjen malli ei yllä hinnaltaan lähellekään sähkökärjen halvinta. Kyse ei ole siitä, että samat autot maksaisivat eri verran, vaan siitä, että luokissa kaupataan eri kokoisia, eri ikäisiä ja eri hintaisia esineitä.

Yksi malli esiintyy kahdessa kärkilistassa. Skoda Octavia on bensiinin kolmanneksi myydyin 557 kaupalla ja dieselin neljänneksi myydyin 487 kaupalla, eli samaa autoa kaupataan molemmilla käyttövoimilla. Bensiinikäyttöisen Octavian mediaanihinta on 8 790 € ja dieselkäyttöisen 6 900 €. Kun malli pidetään vakiona, käyttövoimien hintaero kutistuu murto-osaan siitä, mitä luokkien mediaanit antavat ymmärtää, ja kääntyy jopa toisin päin. Luokkien välinen ero ei siis ole käyttövoiman hinta vaan sen joukon hinta, jossa käyttövoima sattuu esiintymään.

Hybridipuolella kärki on käytännössä yhden merkin lista: viisi myydyintä hybridiä ovat kaikki Toyotia, ja niistä myydyin on Toyota Corolla 421 kaupalla. Lataushybrideissä kärjessä on Volvo XC60, jonka mediaanihinta on 35 680 €. Käyttövoima ei siis kerro vain moottorista vaan myös siitä, minkä kokoinen auto sen ympärille on rakennettu ja mihin hintaluokkaan se on alun perin myyty uutena.

Lataushybridien kärki hajoaa hinnaltaan laajimmalle. Kärjessä on Volvo XC60, mutta viidentenä on Volkswagen Passat, jonka mediaanihinta on 15 900 €. Saman käyttövoiman sisällä on siis lähes kahdenkymmenentuhannen euron ero, eikä se johdu latausominaisuuksista vaan siitä, että kyseessä ovat eri kokoiset ja eri hintaluokkiin myydyt autot. Käyttövoima on tässä luokassa vielä huonompi hinnan ennustaja kuin muualla. Sama käy sähkölle heti, kun luokkaan tulee muitakin kuin kalliiseen hintaluokkaan myytyjä malleja.

Yhdenkään näistä listoista ei tarvitse olla yllättävä ollakseen olennainen. Ne kertovat, että kun ostaja vertaa käyttövoimia toisiinsa, hän vertaa samalla eri kokoluokan autoja ja viisitoista vuotta vanhaa autoa kolmivuotiaaseen.

Dieselin kärjessä on kaksi pakettiautoa

Jos ikä yksin ratkaisisi hinnan, dieselin pitäisi asettua lähelle bensiiniä. Vuosimallien ero on kolme vuotta, ja kilometreissä diesel on ajanut enemmän kuin mikään muu luokka. Silti dieselin mediaanihinta 8 690 € jää bensiinin 5 950 € yläpuolelle. Ikä ei siis selitä hintaa yksin.

Selitys on siinä, minkälaisia ajoneuvoja dieselinä kaupataan. Luokan myydyimpien joukossa on kaksi pakettiautoa: Volkswagen Transporter 662 kaupalla ja mediaanihinnalla 12 490 € sekä Mercedes-Benz Vito 444 kaupalla ja hinnalla 16 280 €. Kumpikin on työkäyttöön ostettu ajoneuvo, jonka hinta pitää pintansa myös suurella kilometrimäärällä, koska sen arvo perustuu kantavuuteen eikä vuosimalliin. Henkilöautopuolellakin dieselin kärki on kookasta kalustoa: myydyin on Mercedes-Benz E 720 kaupalla ja mediaanihinnalla 8 500 €.

Poikkeus ei kuitenkaan kumoa havaintoa vaan tarkentaa sen. Diesel osoittaa, että hinta seuraa sitä, minkälainen ajoneuvo luokassa on, eikä sitä mitä moottori polttaa. Sama pätee sähköön: sen mediaanihinta ei ole sähkön hinta vaan kolmivuotiaan ja pääosin keskikokoisen tai sitä suuremman auton hinta. Kun luokan sisältö muuttuu, muuttuu myös mediaani.

Toinen samansuuntainen havainto löytyy hybridien väliltä. Hybridi ja lataushybridi ovat molemmat vuosimallia 2021, mutta lataushybridin mediaanihinta 27 890 € ylittää hybridin 23 790 €, vaikka lataushybridi on ajanut enemmän kilometrejä. Ikä on näissä kahdessa luokassa sama, joten ero syntyy jostain muusta kuin siitä. Lataushybridit ovat keskimäärin isompia ja jo uutena kalliimpia autoja, ja se ero säilyy käytettynä. Kaksi luokkaa, joilla on sama vuosimalli ja lähes sama mittarilukema, hinnoittuvat siis eri tavalla, koska niissä on eri autot.

Ostajan kannalta tästä seuraa, että pakettiauto ja henkilöauto kannattaa erottaa toisistaan ennen kuin dieselin hintaa vertaa mihinkään. Sama luku kuvaa kahta hyvin erilaista ajoneuvoa, ja niiden keskinäiset osuudet ratkaisevat, mihin luokan mediaani asettuu.

Vuoden 2023 ennätys tuli käytettyjen markkinalle

Sähköauton 34 900 € on ymmärrettävissä vasta, kun katsoo mistä nämä autot ovat tulleet. Traficomin mukaan Suomessa ensirekisteröitiin vuonna 2023 täyssähköisiä henkilöautoja 29 536 kappaletta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin ja yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden. Samana vuonna täyssähköautojen osuus ylitti kolmanneksen kaikista uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä.

Juuri ne autot ovat nyt kolmivuotiaita. Ensimmäinen suuri sähköautosukupolvi on siis saapunut käytettyjen markkinalle kertarysäyksellä, ja se näkyy sekä luokan vuosimallissa että sen hinnassa. Sitä edeltävinä vuosina sähköautoja rekisteröitiin uutena vuosittain vähemmän, joten vanhempaa sähköautokantaa on tarjolla huomattavasti niukemmin. Luokan mediaani ei siis kuvaa sähköautoa yleisesti vaan yhtä vuosikertaa.

Sähköauton hinta käytettynä ei ole käyttövoiman hinta. Se on kolmivuotiaan auton hinta, ja kolmivuotias auto maksaa aina enemmän kuin seitsemäntoistavuotias.

Tästä seuraa, että luokan mediaani liikkuu lähivuosina alaspäin ilman että yksikään yksittäinen auto halpenee sen enempää kuin ennenkään. Kun vuoden 2023 autojen rinnalle tulee vanhempia ja pidemmälle ajettuja sähköautoja, mediaani laskee jo pelkästä joukon koostumuksen muutoksesta. Sama on tapahtunut bensiiniautoille, joiden luokka on ehtinyt täyttyä kaikenikäisistä autoista aina romutusikää lähestyviin asti. Bensiinin mediaani ei ole matala siksi, että bensiini olisi halpaa, vaan siksi, että luokassa on mukana koko ikäjakauma.

Muutos näkyy ensin siinä, kuinka monta sähköautoa markkinalla on. Heinäkuussa niitä kaupattiin 5 420, ja määrä kasvaa sitä mukaa kuin uutena myydyt sähköautot tulevat sopimuskausiensa päätteeksi käytettyjen markkinalle. Kun vuoden 2023 kaltaisia vuosikertoja tulee markkinalle lisää, luokka kasvaa ja sen sisäinen ikäjakauma levenee. Vasta silloin luokan mediaani alkaa kuvata sähköautoa yleisesti eikä yhtä sukupolvea. Siihen asti jokainen sähköauton hintaa koskeva luku kannattaa lukea niin, että siihen kuuluu myös vuosiluku.

Vertailukelpoisuus paranee siis itsestään ajan myötä, mutta se ei auta ostajaa, joka tekee päätöksen nyt. Hänelle jää yksi käytännön keino: verrata autoja, joilla on sama vuosimalli, ja jättää luokkien mediaanit sikseen. Sama koskee myyjää, joka arvioi oman autonsa hintaa. Kolmivuotiaan sähköauton arvoa ei kannata mitata sähköautojen mediaanilla vaan sitä vasten, mitä saman vuosimallin ja saman mittarilukeman autot ovat maksaneet.

Saman ikäiset autot vertautuvat, eri ikäiset eivät

Ostajalle havainnosta seuraa yksi käytännön sääntö. Käyttövoimien mediaanihintojen vertaaminen keskenään ei kerro, kumpi on kalliimpi valinta, koska luvut on laskettu eri-ikäisistä autoista. Jos vertailu tehdään, se tehdään saman vuosimallin tai saman hintaluokan sisällä, jolloin ikä ei enää selitä eroa vaan käyttövoima pääsee näkyviin sellaisena kuin se on. Tämä on myös ainoa tapa saada vastaus siihen kysymykseen, jonka ostaja oikeasti esittää: kannattaako juuri tällä rahalla ottaa sähköauto vai polttomoottori. Luokkien mediaanit vastaavat eri kysymykseen: siihen, minkälaisia autoja kussakin luokassa on tällä hetkellä kaupan kohteena.

Käytännössä se tarkoittaa hakua, jossa vuosimalli rajataan ennen käyttövoimaa. Vuoden 2021 sähköauton ja saman vuosimallin bensiiniauton vertailu on aito vertailu, koska siinä ikä on vakio ja käyttövoima muuttuja. Koko luokan mediaanien vertailu on päinvastainen asetelma: siinä käyttövoima on nimellisesti muuttuja, mutta todellisuudessa rinnakkain ovat kolmivuotias ja seitsemäntoistavuotias auto. Sama kysymys iän ja kilometrien painoarvosta tulee vastaan hintaluokan sisällä, ja siihen on oma juttunsa: samalla rahalla saa joko nuoren pienen tai vanhan ison auton.

Käytetyn auton markkinalla käyttövoima ei ole pelkkä ominaisuus. Se on myös ikäluokka, ja hinta seuraa ikäluokkaa.

Toinen seuraus koskee sitä, mitä ostaja saa rahalleen. Bensiiniauton 187 000 km ja sähköauton kolmen vuoden ikä ovat molemmat hintaan sisältyviä ominaisuuksia, eivät sen sivutuotteita. Halvempi auto on halvempi siksi, että sillä on enemmän elinkaarta takanaan, ja kalliimmasta autosta maksetaan siitä, että sitä on jäljellä. Käyttökustannuksissa ero kääntyy osin toiseen suuntaan, sillä sähköauton ajoneuvovero määräytyy eri perustein kuin polttomoottoriauton, mutta hankintahinnan ero ei ole käyttövoiman hinta vaan iän hinta.

Käytännön ohje on siis yksinkertainen. Rajaa ensin vuosimalli ja kilometrit siihen, mitä olet valmis ostamaan, ja katso vasta sen jälkeen, mitä käyttövoimia siitä joukosta löytyy. Jos joukko jää sähköautojen osalta tyhjäksi, se ei tarkoita että sähköauto olisi kallis, vaan että sen ikäisiä sähköautoja ei vielä ole myynnissä. Ero kuulostaa pieneltä, mutta se ratkaisee sen, tekeekö ostaja päätöksen luvusta vai autosta.

Katso myynnissä olevat sähköautot